Kestävä kehitys

Miksi puhdistaa lunta?

Takanapäin on toukokuu, josta tuli tilastoiduista helteisin. Talven lumet ovat sulaneet, talvella levitetyt hiekoitussepelit siivottu pois kaduilta, eikä talvesta ole jäljellä kuin muistot. Näin ei kuitenkaan ole lumenkaatopaikoilla, joihin kaduilta ja pihoista auratut lumet talvella kuljetettiin.

Lumenkaatopaikoilla lumityöt jatkuvat pitkälle kesään, jopa syksyyn asti. Sulavia lumikasoja siirrellään ja rikotaan, jotta kaikki lumi sulaisi ennen seuraavaa talvea. Suomessa sataa lunta poikkeuksetta joka talvi, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Täysin lumettomia talvia ei mittaushistorian aikana ole ollut. Yhtä varmasti kuin lunta talvella sataa, se myös sulaa pois. Ilmatieteen laitoksen mukaan lumi pysyy maassa pääkaupunkiseudulla keskimäärin kolme kuukautta ja Lapissa seitsemän. Vuodesta toiseen sama kierto toistuu osana vuodenaikojemme vaihtelua.

Talvi tulee joka vuosi

Etuajassa alkaneen kesän helteitä helpottamaan voidaan todeta, että talvi lumisateineen on päivä päivältä lähempänä. Syksyn jälkeen varma merkki talven alkamisesta ovat iltapäivälehtien jokavuotiset otsikot, joissa kerrotaan talven yllättäneen autoilijat. Lähes joka talvi uutisoidaan myös runsaan lumisateen aiheuttamasta lumikaaoksesta, joka saa liikenteen sekaisin, kun lumisateen määrä ylittää aurauskaluston kapasiteetin.

Jokavuotiseen lumen tuloon voidaan varautua ja kaaosta helpottaa; NCC on kehittänyt kaduilta ja teiltä auratulle lumelle käsittelymenetelmän NCC SnowClean, jossa lumi sulatetaan ja käsittelyn eri vaiheissa lumesta sekä siitä sulaneesta vedestä poistetaan siihen kuulumattomia aineita ennen veden johtamista luontoon. Tällainen laitos on vastaanottanut ja käsitellyt Oslon kaduilta aurattuja lumia vuodesta 2011 lähtien.

Lumikasat eivät ole vain lunta

Jos talvella sataneet lumet sulavat tilastojen mukaan joka vuosi pois, miksi vaivautua erikseen käsittelemään ja sulattamaan niitä? Eikö kannattaisi vain lisätä aurauskalustoa, jotta lumikaaoksilta vältytään?

Kaupungeista aurattu lumi sisältää paljon muutakin kuin lumen muodossa olevaa vettä. Oslosta saamamme kokemuksen perusteella yksi kuutiometri kaupungin kaduilta aurattua lunta sisältää noin 10 kg muualta kuin taivaalta peräisin olevia aineita. Suuri osa siitä on talven aikana liukkaudentorjunnassa käytettävää kiviainesta, mutta mukaan mahtuu myös mm. polkupyöriä ja kännyköitä, kaduille joutuneita roskia sekä laaja kirjo veden mukana helposti kulkeutuvia hienojakoisia aineita. Tällaisia ovat mm. liikenteen päästöistä peräisin olevat raskasmetallit sekä öljyt ja öljy-yhdisteet, jotka ovat ympäristölle haitallisia.

Osa kaupungeista on järjestänyt lumenkaatopaikkansa maalle sekä rakentanut sulamisvesille erilaisia käsittelymenetelmiä. Toiset kaupungit taas hankkiutuvat eroon auratuista lumista kippaamalla ne suoraan vesistöön. Näin voi tehdä ja se on täysin sallittua, sillä aurauslumiin ei sovelleta esimerkiksi ympäristönsuojelulakia, vaikka ne ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita sisältävätkin. NCC SnowCleanin avulla lumesta voidaan poistaa ympäristöön kuulumattomat aineet ja keventää ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta lisäksi myös sujuvamman liikenteen muodossa.

Miksi antaa ympäristölle haitallisten aineiden päätyä luontoon, jos ne voidaan olemassa olevalla tekniikalla poistaa?

Jukka Viitanen
Kehitysjohtaja, Kestävä kehitys, NCC

Vierasbloggaaja