Opiskelijat

Mitä tulevaisuuden rakennukselta vaaditaan?

Miksi emme kehittäisi tulevaisuudessa aktiivisempia rakennuksia, jotka pystyvät mukautumaan uusiin trendeihin. Teknologiamuutokset ja –murrokset vievät kehitystä isoin hypyin eteenpäin.

Tämän päivän muutoksen avainsanoja ovat esimerkiksi kaiken internet, sähköautot, aurinkosähkö, tekoäly, kyberturvallisuus, jne. Monet näistä liittyvät tavalla tai toisella rakennettuun ympäristöön. Sillä siellä missä on paljon ihmisiä, syntyy myös paljon uusia ideoita ja trendejä.

Kaupungit ovat uusien ajatusten tehtaita. Sieltä löytyvät uudet työpaikat ja talouskasvua syntyy. Tästä syystä kaupungistumisille ei näy loppua. Parin kolmenkymmenen vuoden päästä lähes 80 prosenttia ihmisistä asuu kaupunkiympäristössä.

Rakennukset ja infrastruktuuri, tai yleisemmin otettuna rakennettu ympäristö, tekee kaupungista juuri kaupungin. Tästä syystä teknologiamuutokset koskettavat myös rakennuksia. Tai ehkä rakennukset voisivat katalysoida muutosta. Tästä esimerkkinä ovat teknologia- tai tiedepuistojen merkitys uusien innovaatioiden kehittämisessä. Rakennukset ja ihmiset yhdessä, siis teknologia ja sosiaalinen vuorovaikutus, avaavat mahdollisuuksia kokonaisiin living lab -tyyppisiin ympäristöihin.

Ei pidä siis aliarvioida rakennusten merkitystä osana muutosta. Ne voisivat itse asiassa näytellä paljon aktiivisempaa roolia. Useinhan rakennukset ovat staattisia eli kun kerran on rakennettu, niin rakennus seisoo siinä ainakin puoli vuosisataa ennen kuin rakentaja seuraavan kerran tekee sille jotain.

Mutta olisiko ajatusta siis saada rakennus jotenkin elävämmäksi ja dynaamiseksi, joka pystyisi mukautumaan muutoksiin, uusiin teknologihioin, trendeihin ja elämäntyyleihin? Siis aktiivinen rakennus. Tai päivitettävä rakennus. Haasteena on varmasti se, ettemme tarkkaan ottaen tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ongelmana on ymmärtää, mihin ja minkälaisiin muutoksiin pitäisi varautua. Kun tulevaisuutta on vaikea ennustaa tarkasti rakennuksen elinkaaren aikana, voisi ajatella, että joustavuus, muunneltavuus ja modulaarisuus olisivat keskeisiä ominaisuuksia, joita rakennuksiin ja rakentamiseen pitäisi enemmän liittää.

Esimerkkinä suuresta tulevasta teknologiamuutoksesta on sähköinen liikenne. Sähköautot yleistyvät – itse asiassa meneillään on valtava sähköautohype. Mutta tarkemmin ajateltuna, jos ja kun sähköautot lyövät itsensä kunnolla läpi, on kyse teknologiamuutoksesta, joka on kaupunkien ytimessä. On perusteltua kysyä, onko kaupunkien ja rakennusten sähkönjakelu ja latausinfrastruktuuri riittävää tällaiselle megamuutokselle, jos kaikki ajavat sähköllä? Nykyinen sähköjakeluverkosto ja rakennusten oma pienjänniteverkko on yleensä suunniteltu vanhanaikaisen sähkönkuluttajan tarpeisiin. Ja jos päälle tulee itseohjautuvat sähköautot, niin minkälainen liikenneinfrastuktuuri tarvitaan ja miten rakennukset niveltyvät tähän? Mikä rooli olisi rakennuksen omalla sähköntuotannolla tässä yhteydessä, esimerkiksi aurinkosähkön yleistyessä? Nämä ovat kysymyksiä, joihin uusissa rakennuksissa pitäisi jo nyt varautua.

On ollut kiinnostava seurata kesäharjoittelijana, miten NCC varautuu tulevaisuuteen. NCC on monessa edelläkävijä. Uusia ideoita kehitetään ennakkoluulottomasti, lupaavat ideat pilotoidaan ja parhaat ideat viedään bisnekseen. Tulevaisuus on selvästi NCC:lle mahdollisuus.

Andreas Lund, harjoittelija, laatu & ympäristö

Vierasbloggaaja